Nykyään kamerat ovat niin hyviä, että ostoaikeissa ollessaan on lähes mahdotonta löytää kaupasta huonoa kameraa. On kuitenkin vaikeata valita itselleen se kaikista sopivin malli kymmenien merkkien ja mallien seasta. Et kai halua tehdä hankintaa hetken mielijohteesta vain huomataksesi, että jokin asia jäikin puuttumaan uudesta kamerastasi? Toivon, että tämä kameran osto-opas auttaa sinua tekemään viisaita päätöksiä.
Koska valinnanvaraa on paljon, ja kameroiden ominaisuuksissa on eroja, pitää ominaisuuksia myös vertailla huolella. Välillä ominaisuuksien vertailu alkaa tuntua työläältä, siksi kerron sinulle omasta valintaprosessistani ja kuinka haarukoin valtavasta valikoimasta muutaman mallin lopullista valitaani varten.
Päättämällä muutama perusasia valinta helpottuu huomattavasti. Listaan tässä kirjoituksessa ne asiat, joita minä mietin kamerahankintaa tehdessäni. Uskon, että siitä on sinulle hyötyä omaa valintaa tehdessäsi. Kukaan ei kuitenkaan voi tehdä valintaa toisen puolesta, joten tätä osto-opasta voi pitää ehkä paremminkin suuntaa antavana ajatuspolkuna, kuin absoluuttisia totuuksia sisältävänä listana.
Kameran valinta kannattaa tehdä tarkoituksen mukaan
On selvää, ettei ole olemassa yhtä kameraa, joka kävisi kaikken kuvaamiseen parhaimmalla mahdollisella tavalla. Vaikka ostaisi kalleimman ja hienoimman järkkärin mitä kaupasta löytyy, voi se olla aivan liian huomiota herättävä lomamatkalle, tai liian painava retkeilykameraksi.
Toisaalta jos taas ostaa kätevän ja kevyen pokkarin, ei sen kuvanlaatu taida riittää hämärässä tapahtuvan toiminnan kuvaamiseen, mutta matkakakameraksi se on oivallinen.
Siksi pitää miettiä, että mihin tarkoitukseen on kameraa hankkimassa, ja valita juuri siihen sopivin malli. Usein pitää tehdä kompromisseja joidenkun ominaisuuksien suhteen, siksi on hyvä miettiä ennalta, että mitkä asiat ja ominaisuudet ovat tärkeitä.
Kameratyypit
Kamerat voidaan jakaa vaikka miten moneen eri kategoriaan, mutta minä oikaisen hieman, ja jaan tässä yhteydessä ne kolmeen kategoriaan:
- Pokkarit
- Superzoom-kamerat
- Järjestelmäkamerat
Vaikka valintani painottuu usein listan viimeiseen kategoriaan, ei kahta sitä edeltävääkään voi mitenkään jättää huomiotta. Kaikilla niillä on oma käyttäjäkuntansa ja käyttötarkoitus, johon ne sopivat parhaiten.
Mainittakoon vielä, että tässä jutussa puhuttaessani peilittömistä kameroista, tarkoitan nimenomaan peilittömiä järjestelmäkameroita, vaikka ovathan pokkarit ja superzoom-kameratkin peilittömiä.
Pokkarit
Taskuun mahtuvien pokkareiden parhaita puolia pienen ja kätevän koon lisäksi on se, että niihin ei tarvitse, eikä edes voi vaihtaa objektiiveja. Lisäksi valikoimaa pokkaririntamalla on kiitettävän paljon, vaikka kamerapuhelinten parantunut laatu onkin vaikuttanut jo jonkin verran pokkareiden tarjontaan.
Pokkari kannattaa valita silloin, jos haluaa pitää kameraan mukana paljon, ehkä jopa ihan koko ajan. Myös matkakamerana pokkari on paikallaan, se on helppo sujauttaa vaikka vyölaukkuun – tai no, ehkä mieluummin shortsien taskuun.
Sony RX100 mk3
Minulla on aina ollut jonkinlainen pokkari, jota kannan aina mukanani. Tällä hetkellä taskussa kulkee jo useamman vuoden ikäinen Sony Cyber-SHOT RX100 mk3 huippupokkari.
Sonyllä saa todella hyvälaatuista kuvaa, jopa melko hämärässä. Liikkuvia kohteita sillä on kuitenkin vaikea kuvata ja luontokuvaamiseen sen polttovälialue jää auttamattoman lyhyeksi.
Sonyn hinta/laatusuhde on kuitenkin kohdallaan, koska siitä on tullut on parikin uudempaa mallia, jonka vuoksi tätä vanhempaa mallia saa uutena nyt alle puoleen hintaan siitä, mitä se maksoi tullessaan markkinoille. Toinen edullinen kovan luokan pokkari on Canon G7X mark II, jota saa jo tosi edullisesti.
Jos budjetti antaa periksi, kannattaa myös harkita sarjan uusinta, Sony Cyber-SHOT RX100 mk V -kameraa, siinä on mm 4K-videokuvaus ja todella nopea automaattitarkennus. Kennon koko ja kuvanlaatun on kuitenkin jotakuinkin samalla tasolla edelleen.
Produkte von Amazon.de
Superzoom-kamerat
Vaikka järjestelmäkameroiden monipuolisuus voi tuntua houkuttelevalta, ei ole välttämättä huono idea valita kameraa, jossa on yksi objektiivi jota ei voi vaihtaa. Superzoom -kategoriaan laittaisin ne kamerat, jotka kokonsa, ja ominaisuuksiensa puolesta ovat lähes järjestelmäkameran tasolla, mutta joissa on kiinteä objektiivi.
Superzoom kamera on järkevä ratkaisu niille, jotka haluavat pitkän putken kameraansa edullisesti, eivätkä halua kantaa repullista objektiiveja mukanaan. Polttovälialue superzoom-kamerassa yltää usein laajakulmasta jopa super tele-objektiiviin tasolle saakka.
Kuvanlaatu ei ehkä yllä ihan järjestelmäkameran tasolle, koska kenno on pienempi. Toisaalta juuri se tuo mukanaan mahdollisuuden tehdä pienehkö kamera, jossa on paljon ison kameran ominaisuuksia. Myös hintaan tämä vaikuttaa suoraan, superzoom-kamerat ovat usein ominaisuuksiinsa nähden todella edullisia.
Tällä hetkellä parhaita superzoom kameroita vertaamalla tulee mieleen, että miksi ihmeessä kannattaa ostaa järjestelmä kamera, jossa on vain murto-osa ominaisuuksista , mutta se maksaa enenmmän.
Sony RX10 mk4
Tässäkin kategoriassa hankkisin ehkä hieman vanhemman mallin, vaikkapa Sony RX10 mk3 -kameran, jonka senkin saa jo satoja euroja halvemmalla kuin mitä se maksoi vuosi sitten. Uudempi mk4 on hyvälaatuisen jäerjestelmäkameran hinnoissa, sen hankintaa on hieman vaikeampi perustella.
Produkte von Amazon.de
Järjestelmäkamerat
Järjestelmäkamerat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, DSLR-kameroihin ja peilittömiin kameroihin. DSLR (Digital Single Lens Reflect) -kameroissa on peilimekanismi, ja näkymä objektiivista välittyy peilin kautta. Peilittömissä kameroissa käytetään peilin sijaan elektronista etsintä, eli kameran sisällä on pieni näyttöruutu, johon objektiivin läpi näkyvä kuva piirretään sommittelua varten.
Järjestelmäkameran mukana tulee yleensä myös peruskäyttöön sopiva objektiivi, joten objektiivin valintaa arastavien kannattaa ehkä hyödyntää tämä mahdollisuus. Objektiiveja voi sitten hankkia lisää siinä vaiheessa, kun alkaa muodostua tarkempi kuva siitä, että mihin suuntaan haluaa kuvausharrastustaan viedä.
“Valinta peilillisen ja peilittömän järjestelmäkameran välillä on yksi vaikeammista päätöksistä, enkä voi suoralta kädeltä sanoa, että kumpi on parempi.”
DSLR- vai peilitön järjestelmäkamera?
Molemmissa tekniikoissa on puolensa, ja vaikka DSLR-kamerat pitävät yhä valtikkaa ammattikuvaajien keskuudessa, on peilittömien määrä suhteessa peilikameroihin koko ajan kasvanut ja minä uskon, että peilikamerat jäävät ennenpitkää historiaan, usko pois vaan.
Valinta peilillisen ja peilittömän järjestelmäkameran välillä on yksi vaikeammista päätöksistä. Minulla on sekä peilittömiä että peilikameroita, enkä voi suoralta kädeltä sanoa, että kumpi on parempi. Ehkä on järkevää miettiä jälleen käyttötarkoituksen kautta molempia vaihtoehtoja.
DSLR-kamerat
DSLR-kamerat ovat isoja ja tehokkaita, mutta ison kokonsa vuoksi kömpelömpiä käsiteltäviä. Ainakin vielä toistaiseksi voidaan sanoa, että liikkuvien kohteiden kuvaamiseen DSLR-kamera on yleensä varmempi vaihtoehto, vaikkakin sarjakuvaamisesssa peilittömät kamerat ovat jo nopeampia. Myös akkukesto on DSLR-kamerassa peilitöntä kameraa parempi.
Jo halvimmissa DSLR-kameroissa on enemmän ominaisuuksia, kuin mitä aloittelija tarvii.
DSLR-kameraa suosittelisin sellaiselle, joka kuvaa esimerkiksi paljon urheilua tai tapahtumia työkseen, koska siinä tarvitaan pettämätöntä tarkennusjärjestelmää ja hyvää akkukestoa. Minä miellän DSLR-kameran enemmänkin työkaluiksi, kuin herkäksi taiteilijan instrumentiksi. Usein DSLR-kamerat ovat hieman helpompia käyttää kuin peilittömät kamerat, joiden valikot ja käyttöliittymät voivat olla jo seikkailu itsessään.
DSLR-kameroiden vahvuus on perinteisesti ollut vaihdettavat objektiivit. Vaikka myös peilittömien kameroiden objektiivivalikoima on vähintäänkin riittävällä tasolla, on DSLR-puolella Canon ja Nikon vertaansa vailla.
Myöskin monet muut valmistajat tekevät paljon erilaisia objektiiveja näille järjestelmille, joten jos valinta perustuu mahdollisimman laajalle objektiivivalikoimalle, tulisi kameran olla joko Canonin tai Nikonin DSLR-kamera.
Peilittömät järjestelmäkamerat
Peilittömät kamerat ovat helpommin mukana kulkevia ja pursuavat ominaisuuksia. Niiden heikkouksiin kuuluvat huonompi akkukesto ja jatkuvan tarkennuksen epävarmuus. Parhaimmissa malleissa nämäkin asiat on tosi saatu kuntoon.
Parhaimmillaan peilitön järjestelmäkamera on todellinen jokapaikan höylä, laite jolla onnistuu valokuvien lisäksi myös huippulaatuinen videokuva, panoraamakuvat, HDR-kuvat, Focus Stacking-kuvat, timelapse-videot, yövalokuvaus ilman jalustaa, ja melkein mitä vaan ikinä mieleen tulee.
Peilittömät järjestelmäkamerat ovat ulkonäöltään usein aivan kuin pienikokoisia DSLR-kameroita.
Mikäli liikut kamerasi kanssa paljon, mutta koet pokkarin tai superzoom-kameran rajoittavan liiaksi ilmaisumahdollisuuksiasi, niin väittäisin, että peilitön kamera on sinulle sopivin valinta. Vaihdettavat objektiivit tuovat myös mahdollisuuden hankkia kameraan erikoisempiakin lasitavaraa aivan kuten DSLR-kamerassakin. Objektiivivalikoima on erittäin hyvällä tasolla Olympuksella ja Panasonicilla, hyvällä tasolla Fujilla ja paranemaan päin myös Sonylla.
Jokaiselle sopivan hintainen malli ja löytyy varmasti selailemalla Canonin tai NikoninDSLR-kameroita. Kannattaa ensin tutkia tarjontaa ja vertailla hintoja nettikaupoista, ja vasta sitten mennä kauppaan tekemään lopullista valintaa. Usein netin kautta tilaamalla voi säästää selvää rahaa, jonka voi sitten käyttää vaikka seuraavan objektiivin hankintaan.
Produkte von Amazon.de
Täyskenno vai kroppikenno?
Kameran kuvakenno, ja etenkin sen koko, puhuttaa ja herättää paljon kysymyksiä. Onko täysikenno parempi, kuin kroppikenno? Miten objektiivien yhteensopivuus? Kameran ostohetkellä pitäisi osata päättää sekin, että minkö kokoinen kuva kenno olisi paras minulle.
Kuvakenno on se osa kamerasta, johon kuva piirretään tallentamista varten. Kennon koko puolestaan määrittää aika pitkälle kameran kuvanlaatua. Lyhyesti sanoisin niin, että mitä suurempi kenno, sen vähemmän kuvakohinaa, ja sen myötä parempi kuvanlaatu.
Kameran kennon koko vaihtelee riippumatta siitä, minkä luokan kameroita tarkastellaan. Pokkareissa kennot ovat usein melko pieniä, vaihdellen pikkurillin kynnen kokoisista noin postimerkin kokoisiin ns. APS-C -kennoihin, josta käytetään usein nimitystä kroppikenno. Tätäkin suurempia, niin sanottuja täyden koon kennoja löytyy vain paremmista DSLR-kameroista, sekä muutamasta peilittömästä kamerasta.
Full frame, eli täyden koon kenno
Täyden koon kenno tarkoittaa yhden kinofilmiruudun kokoista kennoa, joka on suosittu koko ammattikuvaajien ja kehittyneiden harrastajien keskuudessa. Sen pimeäkuvausominaisuudet ovat huipputasolla, mutta se on myös selvästi kroppikennoa kalliimpi vaihtoehto.
Täyskennolla kuvatessa on mahdollista saavuttaa myös kapeampi syväterävyysalue, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että esim. henkilökuvissa taustan sumentaminen onnistuu vaivattomasti, ja malli pääsee kuvassa oikeuksiinsa.
Myös kuvan sävyalue on laajempi, eli täyskennoisella kameralla on mahdollista tallentaa enemmän värisävyjä, kuin kroppikennoisella. Eron voi huomata kuvatessaan sellaista näkymää, jossa on sekä syviä varjoja, että kirkkaita huippuvalokohtia samassa kuvassa. Ominaisuudesta on hyötyä erityisesti niille, jotka jälkikäsittelevät kuviaan paljon, enemmän sävyjä antaa myös enemmän pelivaraa luovuudelle.
Täyskennoiseen kameraan ei voi laittaa kroppikennoiselle kameralle suunniteltuja objektiiveja, koska kuvan piirtöympyrä ei riitä kattamaan suuren kennon koko alaa. Usein liittäminen on myös mekaanisesti estetty.
APS-C, eli Kroppikenno
Kroppikenno on hieman täyskennoa pienempi vaihtoehto. Se on selvästi edullisempi, ja sitä pidetään usein “aloittelijan valintana”. Tämä ei kuitenkaan täysin pidä paikkaansa, sillä parhaimmissa kroppikennoisissa kameroissa ominaisuudet ovat lähes täyskennoisen kameran tasolla. Jotkut ominaisuuden saattavat olla jopa kehittyneempiä.
Kroppikennoisen kameran hyvä puoli on se, että siihen sopii myös täysikennoiselle kameralle suunnitellut objektiivit. Pienempi kenno koko mahdollistaa myös sen, että kroppikennolle suunnitellut objektiivit ovat kevyempiä ja kooltaan pienempiä.
“Olympus ja Panasonic käyttävät kameroissaan MFT-kennoa, kun taas Fuji ja Sony luottavat hieman suurempaan APS-C-koon kennoon. Sonyllä on myös täyden kuvakoon kennolla varustettuja peilittömiä järjestelmäkameroita, joten valikoimaa riittää.”
Jos kroppikennoiseen kameraan liittää täysikennoiselle kameralle suunnitellun objektiivin, käytetään objektiivi piirtoympyrästä vain osa, eli täyden kennon kameralla saatavasta kuvasta rajautuu vain keskiosa kroppikennolle. Tästä on se hyöty, että objektiiviin saadaan tavallaan lisää pituutta, jolloin saattaa säästyä suurempikokoisten objektiivien hankkimiselta ja kantamiselta. Tämä jos mikä on mahtava asia lintuja ja muuta luontoa kuvaaville.
Myös maisemakuvauksessa pienemmästä kennosta saattaa olla hyötyä, vaikka usein toisin kuulee väitettävän. Suurempi syväterävyysalue mahdollistaa maisemakuvauksessa koko kuva-alan mahtumisen terävyysalueelle helpommin.
MFT-kenno
Peilittömissä järjestelmäkameroissa käytetään usein vielä kroppikennoakin hieman pienempiä MFT (Micro Four Thirds)-kennoja. Olympus ja Panasonic käyttävät kameroissaan MFT-kennoa, kun taas Fuji ja Sony luottavat hieman suurempaan APS-C-koon kennoon. Sonyllä on myös täyden kuvakoon kennolla varustettuja peilittömiä järjestelmäkameroita, joten valikoimaa riittää.
MFT kenno ja APS-C -koon kenno ovat molemmat kroppikennoja, joten ne mahdollistavat pienempien objektiivien käyttämisen, mutta häviävät hieman kuvanlaadussa täyskennoiselle kameralle.
Kuinka paljon pitää olla megapikseleitä?
Nyt päästää suosikkiaiheeseeni, eli megapikselien maailmaan. Pikseli on pienin mahdollinen kuvan osa, kuva-alkio, joita esittämällä suuri joukko vierekkäin ja päällekkäin kuva piirretään. Kuvan pikselit muodostuvat kameran kennolla ja niiden määrä riippuu siis kameran kennon megapikselimäärästä.
Megapikseli on miljoona pikseliä, eli 12 megapikselin kamerassa pikeleitä muodostuu 12 miljoonaa joka kuvaan. Nyt on helppo luulla, että mitä enemmän kuvassa on megapikseleitä, sitä parempi laatuinen kuva on. Mutta onko tämä nyt muka sellainen asia, jossa määrä korvaa laadun? Arvasit oikein, ei ole.
Kennon fyysinen koko ja pikselien määrä kulkevat käsi kädessä. Mitä isompi kenno on fyysisesti, sitä helpompi siihen on laittaa enemmän pikseleitä. Pieneenkin kennoon voidaan laittaa pikseleitä hurja määrä, mutta kuvan laatu ei siitä automaattisesti parane, vaikka niin väitetäänkin.
Objektiivin valinta
Kameran lisäksi tulee usein kysymykseen myös objektiivin hankinta, mikäli kyseessä on järjestelmäkamera. Usein perusobjektiivi kuuluu mukaan kamerapakettiin, mutta objektiivien valinta on kokonaan oma juttunsa. Keskitytään nyt ensin kameramerkin ja -mallin valintaan, objektiiveista kirjoitan myöhemmin erikseen.
Ensimmäinen kamerani oli Konica Minolta Dimage A200, jota ei enää pitkään aikaan ole ollut markkinoilla. Siinä oli 8MP kenno, 28-200mm objektiivi, elektroninen etsin ja joka suuntaan kääntyvä takanäyttö. Kyseessä oli Superzoom-kamera, joka oli todella aikaansa edellä vuonna 2006.
Suorastaan huvittavaa, että sen jälkeen halusin DSLR-kameran, mutta nyt ollaan taas tilanteessa, jossa suosin noita samoja ominaisuuksia, jotka olivat käytössäni heti ensimmäisestä kamerastani lähtien.
Ostopäätöksen tueksi
- Minkä kokoinen kamera on sopiva
- Kuinka suuri budjetti kameran hankintaan on varattu?
- DSLR- vai peilitön kamera?
- Full frame vai kroppikenno?
Käytän kameran valintaan Amazonin kätevää hakutoimintoa.
Olen kumppanuusmarkkinointiohjelman jäsen, voi auttaa minua.
linkki apua kameran hankintaa-jutusta
Onko sinulla jotain lisättävää tai ehkä haluat kysyä lisätietoja? Pyrin vastaamaan kaikkiin juttua koskeviin kysymyksiin. Osallistu keskusteluun ja jätä kommentti!